Autisminkirjon häiriöt ☂️

Tulossa on muutama psykoedukatiivisempi kirjoitus, joiden tarkoituksena on hieman avata autisminkirjon häiriöitä niille joille aihe ei vielä ole tuttu. Yritin pitää kirjoituksen maltillisen pituisena tuoden pääpontit esille mutta koska jutusta olisi tästä huolimatta tullut todella pitkä, jaoin sen kahtia ja julkaisen toisen osan myöhemmin. 😊 

.
.

Eli mistä autisminkirjon häiriössä on kysymys? 

Autismikirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, jonka piirteet tulevat usein esille alle 3 -vuotiaana. Autisminkirjon häiriöt ovat laaja-alaisia kehityshäiriöitä, jotka ilmenevät poikkeavuuksina vuorovaikutuksessa, kommunikaatiossa, käyttäytymismalleissa tai kiinnostuksen kohteissa. 

Noin 1-3% väestöstä kärsii jonkinasteisesta autisminkirjon häiriöstä. Kun lastenneuvolassa on herännyt epäily autismikirjon häiriöstä, tehdään lähete erikoissairaanhoidon tutkimuksiin. Tutkimukset tehdään joko lastenneurologisella tai lastenpsykiatrisella poliklinikalla tai osastolla.
Hoitoon, tutkimuksiin ja kuntoutukseen osallistuvat mm. lääkäri, sairaanhoitaja, puhe- ja toimintaterapeutti sekä sosiaalityöntekijä.

Autisminkirjon diagnoosit ovat muuttumassa niin, että erittelyiden sijaan jäljelle jäisi vain yksi ”sateenvarjo diagnoosi” → autismikirjon häiriö.

Autismikirjon häiriöiden syyt ovat biologisia, mutta syntymekanismeja ei vielä tunneta tarkkaan. Mikään yksittäinen tekijä ei kokonaan selitä häiriön kehittymistä.  Tietyt perintötekijät yhdessä ympäristötekijöiden kanssa vaikuttavat häiriön syntyyn ja ilmenemismuotoon.

Autismikirjon häiriötä ei voi parantaa, mutta kasvun ja kehityksen tukemiseen, oireiden hoitamiseen ja arjen helpottamiseen on olemassa tehokkaita keinoja. Autismikirjon häiriön kuntoutussuunnitelma tehdään aina yksilöllisesti. Tuen ja kuntoutuksen tyyppi ja määrä vaihtelevat huomattavasti. Jotkut pystyvät elämään hyvin itsenäisesti, toiset taas voivat tarvita vahvaa tukea läpi elämänsä. Autismikirjon häiriön vaikeusaste selviää vasta vuosien seurannassa. 

Toimintarajoitteet ja erityispiirteet 

Autismikirjon häiriö ilmenee jokaisella hyvin yksilöllisesti ja sen aiheuttamat toimintarajoitteet ovat myös yksilöllisiä ja vaihtelevia. Oireet vaihtelevat lievistä vaikeisiin. Ilmenemismuodot muuttuvat iän mukana. Lapsen, jolla on autismikirjon häiriö, muu kehitys vaihtelee paljon.

Häiriöön liittyy suurentunut kehitysvammaisuuden (n. 50 prosentilla), oppimisvaikeuksien ja puheen kehityksen häiriön riski. Osa lapsista ei kommunikoi puheella lainkaan, osalla taas puheen kehitys voi olla tavanomaista. Pieni osa kirjolaisista on keskimääräistä älykkäämpiä.

Autismikirjon häiriöön liittyy useiden muiden häiriöiden ja sairauksien suurentunut riski. Näitä ovat muun muassa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, Touretten oireyhtymä, pakko-oireinen häiriö, psykoottiset oireet ja psykoosisairaudet, masennus, ahdistuneisuus, unihäiriöt, aistipoikkeavuudet ja erilaiset pelot.

Kun ihmisellä on autismikirjon häiriö, hänen aivonsa toimivat osittain toisin kuin muilla ja maailma hahmottuu  eri tavalla. Autismikirjon ihminen voi olla yli- tai aliherkkä eri aistimuksille, kuten äänille, kosketukselle, eri haju- ja makuaistimuksille, valolle, väreille, lämpötiloille ja kivulle. Aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on autisminkirjon häiriöisillä yksilöllistä ja tavallisesta poikkeavaa.

Autisminkirjon häiriöön liittyy usein haasteet vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa sekä tunteiden ymmärtämisessä ja tulkinnassa. Usein jo pienellä lapsella voidaan huomata seuraavia piirteitä: 

- Katsekontaktin, ilmeiden ja eleiden käyttö on puutteellista.

- Lapsi on omissa oloissaan muiden seurassa.

- Jaettu tarkkaavuus on vähäistä tai puuttuu (ei seuraa katseella osoitettuun suuntaan esim. esineisiin, henkilöihin).

- Toisen asemaan asettuminen on vaikeaa.

- Lapselta puuttuu jäljittelykykyä.

- Puheen kehityksen häiriöt -> ei esiinny jokeltelua, elehtimistä eikä puhuttua kieltä tai puhuttu kieli on poikkeavaa (esim. fraasipuhetta).

- Vuoropuhelutaidot ovat puutteelliset.

Monilla autistisilla ihmisillä on erityisiä mielenkiinnnon kohteita varsin varhaisesta iästä lähtien. Mielenkiinnon kohteet voivat olla pysyviä tai vaihdella ajan kuluessa. Tälläisiä voivat olla esimerkiksi ajoneuvot, rakennukset, musiikki, lehdet, jne.  Monilla kirjolaisilla voi olla myös vahvuuksia, esimerkiksi hyvä yksityiskohtien havaitseminen, muisti, hyvä keskittymiskyky omiin mielenkiinnon kohteisiin ja hyvä oikeudentaju.


Siinä ensimmäinen osa. Kiitos teille jotka jaksoitte lukea kirjoituksen loppuun! 🌞💙