Siirry pääsisältöön

Autisminkirjon häiriöt - osa 2 ☂️⚠️

Stukturoitu arki ja rutiinit

Säännöllinen ja etukäteen suunniteltu arki usein hyödyttää autisminkirjolaista, joka usein haluaa pitää kiinni omista rutiineistaan sekä ennakoida tulevia asioita ja tapahtumia. Yllättävät muutokset ovat usein vaikeita ja voivat johtaa haastavaan käyttäytymiseen. Tämän vuoksi ympärillä olevien ihmisten on hyvä yrittää joustaa.

Autistinen ihminen tarvitsee keinoja ympäristön ja toiminnan hallintaan. Jäsennelty eli strukturoitu ympäristö ja työskentelyn ohjaus on osa autistisen ihmisen peruskuntoutusta. Strukturoinnissa voidaan käyttää kommunikaation tukena mm. kuvia ja värejä. Työskentelyä ohjataan strukturoidusti ja tehtävät laaditaan yksilön oppimista tukeviksi.
Kuntoutus 

Kuntoutus on yksilöllisesti suunniteltua ja se toteutetaan yhteistyössä omaisten, lähipiirin ja autismiin perehtyneiden eri alojen ammattilaisten kanssa. 
Kuntoutus on suureksi osaksi arjen harjoittelua esimerkiksi kotona, päiväkodissa, koulussa ja vapaa-ajan toiminnoissa. Peruskuntoutuksessa etsitään oppimisen keinoja ja opitaan arjessa selviytymistä. 

Uusien asioiden opettelussa on edetään positiivisen vahvistamisen, kannustamisen ja palkitsemisen kautta. Uuden oppiminen vaatii tavallista enemmän kärsivällisyyttä, tilanteiden ennakointia, uusien asioiden purkamista pienempiin osiin, onnistumisen palkitsemista ja monia toistoja. Koska kokonaisuuksien hahmotus voi olla hankalaa, on käytännön toimien (esim. pukeminen), ohjeet hyvä jakaa osiin esimerkiksi kuvitukea hyödyntäen. Näin asiat on mahdollista oppia osissa vähitellen riittävien toistojen myötä.
Kommunikointi 
On tärkeää löytää autistiselle ihmiselle kommunikointitapa, jolla hän voi ilmaista itseään ja tulee ympäristössään ymmärretyksi. Sopivan kommunikaatiotavan löytäminen ja vahvistaminen on osa peruskuntoutusta. Kommunikointivälineenä voi olla esine, kuva, puhuttu tai kirjoitettu sana, viittoma tai muu merkki. Yhteinen kommunikointitapa luo perustan ohjaamiselle ja oppimiselle ja arjessa selviytymiselle.
Autisminkirjolaiselle ystävyyssuhteiden luominen ja tapa olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa voi usein olla erilaista. Kiinnostuksen kohteet ja vapaa-ajan tekemiset voivat poiketa muiden saman ikäisten vastaavista. Nk. kirjoittamattomat säännöt eivät helposti hahmotu henkilölle, jolla on autismikirjon häiriö. Usein onkin hyödyllistä, että kieltojen sijasta kerrotaan, mitä eri tilanteissa odotetaan ja kuinka niissä tulee käyttäytyä. Ohjeiden ja sääntöjen on hyvä olla selkeitä ja lyhyitä.
.
.
.

Huomenna meillä on tämän vuotisen tutkimusjakson ensimmäinen päivä. Kirjoittelemme siitä viikonlopun aikana 😊


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autisminkirjon häiriöt ☂️

Tulossa on muutama psykoedukatiivisempi kirjoitus, joiden tarkoituksena on hieman avata autisminkirjon häiriöitä niille joille aihe ei vielä ole tuttu. Yritin pitää kirjoituksen maltillisen pituisena tuoden pääpontit esille mutta koska jutusta olisi tästä huolimatta tullut todella pitkä, jaoin sen kahtia ja julkaisen toisen osan myöhemmin. 😊   . . Eli mistä autisminkirjon häiriössä on kysymys?  Autismikirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, jonka piirteet tulevat usein esille alle 3 -vuotiaana. Autisminkirjon häiriöt ovat laaja-alaisia kehityshäiriöitä, jotka ilmenevät poikkeavuuksina vuorovaikutuksessa, kommunikaatiossa, käyttäytymismalleissa tai kiinnostuksen kohteissa.   Noin 1-3% väestöstä kärsii jonkinasteisesta autisminkirjon häiriöstä. Kun lastenneuvolassa on herännyt epäily autismikirjon häiriöstä, tehdään lähete erikoissairaanhoidon tutkimuksiin. Tutkimukset tehdään joko lastenneurologisella tai lastenpsykiatrisella poliklinikalla tai ...

Loppupalaute - uutta diagnoosia

Aurinkoista sunnuntaita 🌞 Tosiaan tämän vuoden tutkimusjakso oli ja meni ja torstaina käytiin loppukeskustelu etäyhteyden avulla. Paperit tulevat kesän aikana postitse, kunhan saavat kirjoitettua puhtaaksi. Mitä jaksosta sitten jäi käteen? E sai vihdoin suosituksen myös toimintaterapiaan! 👏🏻 Tätä ollaan kaivattu. 💛 Terapiasuositukseen kirjattu 20 x kausi ja vahvasti ohjauspainotteista terapiaa. Tavoitteina ehdotettiin arjen taitojen harjoittelu, hieno ja karkea motoriikan tukeminen sekä apua aistimusten käsittelyyn. Terapiasuositus tuli myös puheterapiaan. Toki olimme osanneet odottaa puheterapian jatkumista. Käyntimäärät pysyivät samoina: 15x45min sekä 15x60min käyntejä. Nykyinen terapeuttimme jatkaa E:n kanssa myös ensi vuonna. 😊 Ja kuten jo viime vuonna meille väläyteltiin, siirtyy hoitosuhteemme vammaispalveluihin. Eli vuoden päästä jonkinlainen tutkimusjakso siellä puolella, siihen asti hoitokontakti on erikoissairaanhoidon puolelle. Lääkärin toiveena on vielä pään MRI ...

Millaisia apuvälineitä/-tavaroita meillä käytetään?

Meillä on E:n kanssa käytössä päivittäin tai lähes päivittäin muutama tavara/apuväline arkeamme helpottamaan. Tässä lista niistä: Purukoru - E on suun osalta todella aistihakuinen. Siellä on jatkuvasti paidan kaulus, hanskan peukalo, takin vetoketju, jumppakuminauha jne. Leluja käyttää suussa jonkin verran, mutta huomattavasti vähemmän kuin vaikka vaatteita. Ostimme purukorun vähentämään vaatteiden pureskelua, mutta sen suosio on hieman ollut pettymys. Purukorussa oleva nauha on ollut kiinnostavampi kuin itse koru, vaikka senkin välillä suuhun hyväksyy. Olen huomannut E tykkäävän myös tulisesta/mausteisesta ruuasta, sähköhammasharjasta ja hiilihapollisista juomista. Tarjoavat kaikki jonkinlaista ärsykettä suuhun. E purkaa suuttumustaan ja turhautumistaan purren vasempaan käteensä, ei onneksi niin lujaa että tulisi ihorikkoja. Patja äänenvaimentimena - Muutama viikko takaperin ostimme petauspatjan sängyn päätyyn äänenvaimentimeksi. E:llä oli tapana usein koputella päällään seinään h...